keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Se tunne

Ihanaa kun kesä tulee vai onko?
Voi tän ihanan allergian takia viimeviikkojen fiilikset ovat olleet ihan perseestä suoraan sanoen! Ekana sai kärsiä ainaisesta silmien kutinasta ja nokan vuotamisesta. Sai tunkee silmätippoja, nenäsumutetta ja niistää nokan kipeeksi allergialääkkeistä puhumattakaan. Noh se tunne kun luulit et taisit päästä helpolla ja se ois siinä niin mitä vielä? Nyt viimiset viikot saat herätä kesken unien noin kello 04-07 kun röörit tukossa, henki vinkuu, ahdistaa!
Nouset sängystä ja käyt vetää dropit naamaan ja toivot, että se menisi sillä ohi! Nouset hetken päästä uudestaan kun ei olo helpota. Menet hetkeksi takapihalle. Yskit limaa pihalle niin, että melkein oksennat. Henki vinkuu edelleen ja ahdistaa. Otat 0,5l vettä ja istut sohvalle. Kuluu n.20min, joka tuntuu ikuisuudelta ja huomaat, että voit taas hengittää normaalisti ja voit käydä nukkumaan...
Tämä ahdistus vain öisin, eikä välttämättä, joka yö! Ja tämän yöllisen ramppauksen lisäksi pitäisi kuitenkin vähäisillä unilla jaksaa tehdä töitä, touhuta koiran ja kissojen kanssa ja hoitaa perus hommat kotona. Plussana tietenkin tulee päivittäinen imurointi, tuulettaminen, petivaatteiden tuulettamista, pesua ja vaihtoa useammin kuin laki sallii. Lattioiden kuurausta ja pölyjen pyyhintää, että olisi öisin helpompi olla.
Sitä niin odottaa tämän helvatan siitepölykauden päättymistä, että voisi edes nukkua. Ei tarvitsisi olla väsynyt ja kiukkuinen kaiken aikaa ja niin turhautunut kaikkeen. Illalla on aina niin mukavaa kun valmiiksi saa miettiä, että "moneltas sitä tällä kertaa herää" tai "ahdistaakohan ensiyönäkin" huoh...
Myöskään valokuvaamaan ei ole tarvinnut edes miettiä, että lähtis. Tällä fiiliksellä on aika saavutus, että saa edes perus pakolliset hommat tehtyä. Onneksi nyt ollut vapaata vaikkakin huonona puolena, että yöllä kun ei pysty nukkumaan niin tulee päivisin sitten maattua liikaa ja kun pitäisi mennä nukkumaan niin eihän sitä sitten väsytä! Ja arvata saattaa, että tästä kun lähen nukkumaan niin kohta taas ahdistaa...
Ainaisen väsymyksen seurauksena alkaa enemmän ärsyttämään jo se ettei voi nukkua, ei jaksa tehdä mitään. Koiran kanssa pitäisi treenata, mutta jo pelkät lenkit ovat saavutus. Kaupassa käynnit ovat pikaisia ja puolet tarvittavista asioista jäävät kauppaan. Ruoan teossa pitää päästä mahdollisimman helpolla ja mielellään niin ettei seuraavana päivnä tarvitse kokata. Pyykinpesu on inspiraatiolla puhdas nolla ja sen huomaa korkeutta nousevasta pyykkivuoresta, joka alkaa muistuttamaan jo vuorta. Takapihallekkin pitäisi tehdä vaikka ja mitä. Istuttaa kukkasia, rakentaa aita, laittaa nurmikko jajaja.... Ärsytyksen laukaisee kun ei vaan saa mitään aikaiseksi. Koko aika olen kiukkuinen ja sen kyllä huomaavat kaikki kun jo pienimmästäkin asiasta menee kuppi nurin!
Teille jotka ette kärsi joka keväisestä allergiasta niin olkaa tyytyväisiä!
Onneksi sentään on koira ja kissat jotka pitävät liikkeessä ja jaksavat saada kärttyisen omistajankin hymyilemään hullunkurisille tempauksille!
Miten näille ei voisi edes hitusen hymyillä?








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti